Perjantai - koulupäivä / Friday - school day

KUVIA PERJANTAILTA tästä linkistä

Herätys ja aamutoimet sujuivat jo rutiininomaisesti. Edessä oli koulupäivä, jonka aikana osallistuimme eri oppitunneille. Aivan ensimmäiseksi oli draamaa. Se oli varmasti suurimmalle osalle ensimmäinen kerta, kun kuvitteli olevansa ilmapallo!

Rentouttavan ja piristävän draamatunnin jälkeen saimme jälleen aikaa omille läksyillemme. Saimme myös tunnin vapaata ruokatauon yhteydessä, sillä espanjan tuntimme oli peruttu. Vapaa-aika kului kaupungissa kierrellen ja postikortteja ostellen.

Koulussa osallistuimme vielä tunnille, jossa keskusteltiin kansalaisuudesta ja puutyötunnille, jossa saimme erilaisia laitteita kokeiltavaksi ja päänvaivaa, kun yritimme koota palapelejä.

Päivä oli kuuma. Noin 26 astetta auringossa. Ulkona oli siis ihana olla. Taisipa joiltain palaa olkapäät ja posketkin koulun pihalla!

Lounaan jälkeen suuntasimme pieneen ostoskeskukseen. Emme löytäneet mitään, joten vietimme aikaa eräässä kahvilassa, jonka henkilökunnalla oli kaikilla puku päällä. Oli kuin olisimme olleet hienossa ravintolassa. Nautimme auringosta, kunnes menimme kotiin valmistautumaan Espanjan yöelämää varten.

Olimme sopineet tapaamisen yhdeksän maihin erääseen kadunkulmaan. Sieltä jatkoimme koko porukan voimin syömään. Alkuilta sujui syödessä ja jutellessa. Sieltä lähdimme melko täysille kaduille. Aluksi pysyttelimme yhdessä, mutta vähitellen porukka jakaantui ja lähti omille teilleen. Kävimme klubeilla tanssimassa ja tapasimme monia ihmisiä. Ilta oli lämmin, eikä takkia juuri tarvinnut. Illan muuttuessa yöksi kaikki lähtivät yksi toisensa jälkeen kotiin nukkumaan. Oli hauskaa, mutta varsinkin jalat väsyivät ja oli kiva päästä nukkumaan, koska seuraavana päivänä olisi aikainen herätys.

Lähes viikon vietettyämme Espanjassa olen oppinut tuntemaan paitsi kulttuuria myös majoittajaani paremmin. Vaikka olemme hyvin erilaiset ihmiset, yhteiselämä on sujunut melko hyvin. Kumpikaan ei päätä yksinään asioista, kuten ei Suomessakaan. On tietysti erilaista olla hänen reviirillään ja on joustettava enemmän asioissa ja tehtävä jotain, mitä itse ei välttämättä haluaisikaan. Vähän on harmittanut, kun majoittajani olisi mieluummin omien kavereidensa kanssa kuin Comenius-ryhmän mukana. Oli kuitenkin ilahduttavaa huomata, että hänkin on valmis joustamaan ja perjantai-illankin vietimme ryhmän kanssa. Yksinäistä ei oikeastaan ole ollut, paitsi ehkä sillolin, kun olen ainoana suomalaisena porukassa, jossa kukaan ei puhu englantia. On kuitenkin kiva, että silloinkin minut huomioidaan, eikä jätetä ulkopuolelle. Majoittajan kanssa eläminen onnistuu siis helpoiten, kun on valmis tekemään kompromisseja ja joustamaan. Kaiken kaikkiaan on mennyt hyvin ja on ollut kivaa!

Terveisin Serafiina

Friday – school day

The morning was all routine preparing for a regular school day. The first lesson was about drama. I’m sure it was the first time ever for most of us when we had to imagine that we were balloons!

After the relaxing and refreshing drama lesson we had time to do our own homework. We also had an extra free hour as our Spanish lesson was cancelled. I spent it walking around the town and buying postcards.

Later in school we took part in a lesson of philosophy where we discussed citizenship, and a lesson of woodworks where we could try to solve different puzzles.
It was a very hot day, about +26 C in the sun. So it was wonderful to be outdoors. I think that some of us burnt their shoulders and cheeks in the schoolyard!
After lunch we headed for a small mall. As we didn’t find anything interesting there we spent some time in a cafe where the staff was wearing suits. It was as if we had been in a fancy restaurant. We enjoyed the sun until we went home to prepare ourselves for Spanish night life.
We met the others at a street corner at nine and went to eat together. When we came out into the streets we were all together for a while but then we got into smaller groups and went our separate ways. We visited different clubs and danced there. It was a warm evening and you hardly needed any jacket. When the evening turned into night everybody went home to sleep one after the other. We had fun but our feet got tired and it was good to have some sleep before the early start the following morning.
During this first week in Spain I have got to know both Spanish culture and my host better. Even if we are very different, we have got along quite well. Neither of us makes the decisions alone, just like in Finland. Of course it’s different to be in her territory and I have to be more flexible and do things I might not like to do. Sometimes I feel a bit annoyed when my host rather wants to be with her own friends than the Comenius group. However, it was nice to notice that she, too, is willing to be flexible and that we spent the Friday evening together with the whole group. I haven’t felt lonely except maybe then when I’m the only Finn in a group where nobody else speaks English. Anyway, even then I’m not let outside but taken into consideration. So the easiest way to get along with your host is to be ready to make compromises and be flexible. All in all, I’ve been doing great and it’s been fun!
Greetings from Serafiina

Torstai - tippukiviluolat / Thursday - stalactite caves

LISÄÄ KUVIA TORSTAILTA tästä linkistä

Buenos dias! Buenas tardes! Buenas noches!

Päivä lähti rullaamaan perusaamiaisella: paahtoleipää, jogurttia + teetä. Ekat kaksi tuntia opiskeltii ahkerasti, ketä mitäkin ainetta. Kolmas tunti vietettii espanjan kielen parissa... viikonpäivät, kuukaudet, sää. Pian osataa jo puhuu täydellisesti espanjaa :P

Breakki. Ulos aurinkoo istuu ja napostelee "äidin" tekemii leipii ja muita eväitä. Yummu!

Englannin tunnilla hostini ja muutaman muun suomalaisen kans. Tunti kului opettajan pommittamien kysymysten merkeissä. Hän halusi tietää kaiken Suomen koulusysteemistä jne. Hän ei tajunnu paljoakaa mitä selitettii ja itteki rupes jo menee iha sekasi. Que?

Filosofiaa. Onko Dracula elossa vai ei? Se tunti meni hiukkase ohi mult... Olin aivan ulapalla koko touhusta. Ei se mitään, tuli ainaki hienoi kuvii otettuu :)

Vapaatunti... jollo Sara, Essi ja meikä käytettii aika hyödyks ja mentii shoppailee. Saatii sitä rahaaki sit iha mukavasti poltettuu.

Tippukiviluola kutsuu! Caves of Valporquero. Matkattii sinne bussilla vuoristossa kiemurtelevia teitä pitkin kohtuu kaua kunnes saavuttii perille. Kauhee hyvä olo ei kyl ollu bussimatkan jälkee. Maha sattus ja päätä särki. Great :D

Itte olen ollu ennen tippukiviluolassa, mutta tämä erosi paljon siitä. Monta miljoonaa vuotta vanha, iha hemmetin iso ja korkeuttakin löyty. Sieltä löyty monia erilaisia tippukivimuodostumia, ja katseltava oli hyvin mielenkiintoista. Tippukiviluolia löytyy Espanjasta 15, ja tämä oli yksi suurimmista. Kävelemistä ympäri tippukiviluolassa, ja halukkaat vielä pääsivät tämän vaelluksen jälkeen ulkona kipuamaan korkeammalle polkuja ja teitä pitkin nähdäkseen kuinka mahtavat vuorimaisemat sieltä löytyy... tuli pientä juoksun tynkää vetästyy... päivän liikuntakiintiö tuli täyteen :P

Ketä tykkää lihasta? Entä maistuuko vielä?? Ennen kuin mentiin porukalla ravintolaan syömään, päästiin näkemään miten ja millaisilla koneilla liha pilkotaan ja mitä pitkin mihin jne. Mut ei nähty porsasta hihnalla, sillä teurastusaika on marraskuussa. Haju kyllä pisti hieman nenään. Hienosti takahuoneessa vuohenliha, lehmä- ja makkarat roikku telineissä.

Ja eikust syömää! Ruokana vaaleeta leipää, erilaisia kuivalihoja, makkarasiivuja, tortillaa ja verestä tehtyy leivänpäällistä... leipä ja tortilla oli enimmäksee suomalaiste suosiossa. Tää päivä elettii mukavasti leivällä, leivällä, leivällä, hedelmillä ja makeisilla :)

Englannilla pärjään hyvin oman hostini kans mut vanhemmat ei niinkään montaa sanaa englantia puhu. "Äiti" puhuu mul paljo espanjaa ja ymmärränki mitä hän kysyy ja vastailen sitä mukaan "si" tai "no". Tervehdykset menee hienosti kans espanjaks. Hostin ja muitte espanjalaiste kans ko juttelee ni ei kannata "hienoja englannin sanoja" käyttää, kuten "supposed to", sillä sillo niil menee pasmat sekasi ja rupee kyselee muilt... Que? Normaalii small talkii ja helppoi sanoi ko käyttää ni kommunikointi pelaa, mut ei siltikään aina... Täytyy olla kärsivälline ja jaksaa selittää asiat muutamaan kertaan jos tarve vaatii.

Hasta mañana!

xxx Noora

Thursday – stalactite caves

Buenos dias! Buenas tardes! Buenas noches!
The day started with my basic breakfast: toast, yoghurt + tea. We studied hard for the first two lessons, everyone their own subjects. The third lesson was spent on studying Spanish ... days of the week, months, weather. Soon we’ll be fluent in Spanish:P

Break. Out into the sun to munch the sandwiches made by ”mummy”. Yummy!

I and a few other Finns took part in an English lesson. The teacher shot one question after the other: she wanted to know everything about the Finnish school system. Finally all of us were a bit confused. Que?
Then philosophy. Is Dracula still alive? Most of the time I was quite ”out”… Never mind, I took some great pictures :)

Freetime... so Sara, Essi and I went shopping. And really spent some money…

The call of the stalactite caves! (=Caves of Valporquero) We went up the mountains on the narrow and winding roads for quite a long time. I didn’t feel too good after the bustrip. Great :D
I’ve been to a stalactite cave before, but this was quite different. It was many million years old, incredibly big and high. There were several types of dripstone there and the tour was very interesting. They have 15 stalactite caves in Spain and this is one of the biggest. We walked around the different parts of the cave and once out, we still had a possibility to climb a mountain to see some superb views. All that walking and running was my fair share of daily exercise :P
Who likes meat? Would you like to have some more?? Before the meal at a restaurant we had a chance to see all the phases how meat is processed before it ends up in the kitchen. However, we didn’t see any pigs on the belt now in October, as November is the slaughtering month. We could smell something, though. In the storage rooms we could see some “goat and cow sausages” hanging nicely in their racks.
And then to the table! We had white bread, all kind of dried meat, sausage, tortilla and some paste made of blood... Finns favoured the bread and tortilla. So today’s diet for me was bread, bread, bread, fruit and sweets :)
I get along well with my host in English but the parents don’t speak it so much. "Mother" speaks Spanish to me and I usually understand and answer "si" or "no". I know the greetings in Spanish too. I’ve noticed that the Spanish students don’t always understand some ”more complicated” words but normal small talk is ok. Everybody has to be patient with each other and explain the things several times if necessary.
Hasta mañana!

xxx Noora

Kiireinen keskiviikko / Busy Wednesday

LISÄÄ KUVIA KESKIVIIKOLTA tästä linkistä

Neljäs päivä Espanjassa ja tuntuu jo kuin olisimme asuneet täällä aina. Aamu meni jo rutiininomaisesti ja koulumatkan muistan jo ulkoa.

Aamulla kaksi ensimmäistä tuntia teimme ahkerasti Suomen läksyjä ja kolmas tunti meillä oli espanjaa. Tämä oli meidän toinen espanjan tunti ja nimen kertomisen ja kysymisen lisäksi opimme mm. miten käytetään 'voy'-verbiä, joka on 'mennä'. Tunnin lopuksi kuuntelimme ja lauloimme laulua nimeltä 'A Santiago voy', joka jäi päähän soimaan koko loppupäiväksi.

Seuraavalla tunnilla meillä piti olla englantia, mutta menimmekin entiseen Guzmanin perheen palatsiin, joka oli todella hieno paikka. Kauniissa ilmassa kävelimme aivan koulun vieressä olevaan rakennukseen, joka nykyään toimii Leónin alueen parlamentin istuntopaikkana. Sisään mentäessä piti kävellä turvatarkastuksen läpi. Ensin kuuntelimme hieman paikan historiaa ja sen jälkeen siirryimme kokoustilaan, jossa oli todella paljon valokuvaajia, ja tuntui kuin olisimme olleet jotain tunnettuja julkkiksia. Kotiin tultua host-äitinikin sanoi heti, että hän näki minut telkkarissa! Leónin alueen presidentti toivotti meidät tervetulleiksi ja antoi meille lahjaksi paidan ja avaimenperän.

Vierailun jälkeen harjoittelimme hetken tulevaa esitystämme, ja pian olikin esityksen aika. Koulun auditorio täyttyi espanjalaisista, ja yleisö toivotettiin tervetulleiksi englanniksi, espanjaksi ja suomeksi. Vaikka esitys aluksi hieman jännittikin, meni se kaikilta oikein hyvin.

Lopuksi muumilaulun aikana koulun rehtori yllätti kaikki meidät suomalaiset ja pisti meidät tanssimaan lavalla muumilaulun tahtiin.

Seuraavaksi olikin ruokailun aika kotona. Täällä jokainen ruokailu on aina uusi ja mielenkiintoinen kokemus. Lihaa, lihaa, lihaa, missä perunat ja muut lisäkkeet? Salaatti täällä ui öljyssä ja sitä syödään kulhosta suoraan, kaikki omalla haarukalla. Ruokarauha on myös käsite, mitä täällä ei olla luultavasti koskaan kuultu, sillä ruokapöydässäkin espanjalaisista lähtee todella kova ääni. Mutta vaikka ruoka onkin välillä aika erikoista, host-perhe pitää kyllä huolen, ettei pääse ainakaan laihtumaan.

Syömisen jälkeen tutustuimme kuuluisaan paikalliseen nykytaiteen museoon. Taideteokset olivat erikoisia ja mielenkiintoisia.

Vielä museon jälkeen menimme takaisin koululle, jossa rehtori opetti meille latinotanssi, merengeä ja pasodoblea. Tanssi ei omalta osaltani mennyt ihan niin kuin olisi pitänyt, mutta hauskaa oli ainakin kokeilla.

Illalla vielä kävellen kotiin, ja jalat kipeinä paljosta kävelemisestä nukkumaan. Mukava päivä oli, ja innolla odottelen jo huomista!

Olemme aika tunnettuja jo koululla, sillä kuviamme on monilla seinillä.

Terveisin Essi

Busy Wednesday

It’s the fourth day in Spain and it feels as if we had always lived here. The morning was pretty much a routine one and I know the way to school by heart now.
We spent the first two lessons doing our Finnish homework and then we had a Spanish lesson. This was our second lesson and apart from introducing ourselves we learnt how to use the verb ’voy’ which means ’to go’. At the end of the lesson we listened to and sang the song 'A Santiago voy', which was ringing in our heads for the rest of the day.

We were supposed to have English next but instead we went to the palace of the Guzman family, which was a really fine place. In beautiful weather we walked to the building right next to the school. These days it is the seat of León’s parliament. There was a security check before we could enter the building. Before entering the main hall we listened to the guide who told us about the history of the place. Inside there was a television camera and really many photographers – it was as if we had been some celebrities. When I came home my host mother told me right away that she had seen me on TV! The President of León district wished us welcome and gave us gifts (T-shirt and key holder).

After the visit we practised our presentation a bit and soon it was time to give it. The school auditorium got full of people who were welcomed in English, Spanish and Finnish. Even if we were a bit nervous to do the presentation everything went fine.
In the end, during the Moomin song, the principal surprised us all Finns and made us dance on stage.
Next it was lunch time at home. Here all the meals are new and interesting experiences. Meat, meat, meat - where are the potatoes and other vegetables? Here salads are quite oily and everyone has some from the same bowl using their own forks. The Finnish concept of “peace and quiet at table” is probably unknown here as the locals seem very noisy even at the table. But even if I sometimes find the food a bit strange, my host family takes well care that I won’t lose any weight.

After lunch we visited the local modern art museum MUSAC. The works of art were curious and interesting.

After the visit in the museum we went once more back to school where the principal taught us Latin American dances like merengue and pasodoble. Maybe I didn’t do quite right but it was great fun.

Then we walked home and went to bed with sore legs after so much walking during the day. It was a fun day and I’m looking forward to tomorrow!

We are already well known at school, because there are several pictures of us on the walls.
Greetings from Essi

Tiistai - kaupunkikierros sateessa / Tuesday - city tour in the rain

LISÄÄ KUVIA TIISTAIN KAUPUNKIKIERROKSELTA LÖYTYY tästä linkistä

Tiistai-aamuna kotoisan sateen ropistessa ikkunaan oli mukava herätä hyvin nukutun yön jälkeen. Menimme koululle vasta klo 10.20, koska espanjalaisilla oppilailla ei ollut koulua opettajien lakon takia. Saimme siis nukkua pitkään, mikä teki hyvää ensimmäisen koulupäivän jälkeen.

Aloitimme päivämme ensimmäisellä espanjan kielen tunnilla. Eilisen esittelykierroksen ansiosta löysimme luokkaan hyvin. Tunnilla opimme espanjan kielen perusasioita ja historiaa. Tunti sujui hyvin, eivätkä opettajat joutuneet kertaakaan käyttämään espanjalaista hiljaisuus-tekniikkaansa. Oppilaiden melutessa tunnilla opettaja nostaa kätensä ylös, minkä jälkeen jokainen oppilas nostaa kätensä myös ilmaan ja hiljenee. Marieta sanoi, että jos puhuu käden ollessa ilmassa, se tuo paljon epäonnea.

Tunnin ahkeran opiskelun jälkeen napostelimme välipalaksi leipiä ja valmistauduimme kaupunkikierrokselle.

Sateen yhä jatkuessa marssimme sateenvarjojemme kanssa ympäri Leónin keskustaa. Oppaanamme toimi koulun rehtori Maximino Barthe, joka opasti meidät moniin historiallisiin kohteisiin.

Näimme mm. roomalaisen ja keskiaikaisen muurin, muinoin tärkeän kauppakeskuksen, vilja-aukion ja kävimme katedraalissa, joka on tunnettu lasimaalauksistaan, ja San Isidoron kirkossa.




Mielenkiintoisen kierroksemme kohteena olivat siis Rooman imperiumin aikainen osa Leónia ja keskiaikainen osa. Koululle palasimme kahden maissa, josta kukin suunnisti omien suunnitelmiensa mukaisiin paikkoihin, osa kotiin ja osa ostoskeskukseen, jonne myös loput myöhemin pääsivät.

Minä palasin kotiin ruokailun ja siestan takia. Söimme kaikki espanjalaiseen tapaan yhdessä, minkä jälkeen levättiin hieman ennen illan menoja.

Illalla suuntasimme kohti ostoskeskusta, jossa myös muut olivat käyneet. Muutamien tuttujen kauppojen, kuten H&M:n ja Zaran, lisäksi kävimme monissa espanjalaisissa kaupoissa. Alennusmyynneistä tarttuikin mukaan reippaasti vaatteita. Kortilla maksaessani kassalla pääsin heti testaamaan espanjan kielen taitojani, täällä kun pitää aina kortilla maksaessa näyttää henkilöllisyystodistus. En tietenkään muistanut sitä ja hetken piti miettiä mitä myyjä pyysi. Mutta pienien vaikuksien jälkeen selviydyimme ostosreissusta hienosti. Hauskaa oli, ja nyt pääsemmekin jännittämään, mitä kaikkea kivaa huomenna tapahtuu!

Pääsimme myös paikalliseen lehteen, jossa oli urheilusivuilla kuva meistä ja koripalloilijoista, jotka tapasimme eilen.

Terveisin Marianne


Tuesday – city tour in the rain

On Tuesday morning it was cosy to wake up, after a good night’s sleep, to the sound of the raindrops against the window. The school started as late as 10.20 as most of the teachers were on strike. So we had a fine chance to sleep a bit longer after the first busy day at school.

We started the day with our first Spanish lesson. Thanks to yesterday’s tour round the school it was easy to find the right classroom. On the lesson we learnt some basics of the Spanish language as well as some history. Everything went fine and the teachers didn’t have to turn to Marieta’s “silence technique”: if the pupils are too noisy the teacher raises her hand and little by little all the pupils raise their hands, too, and stop talking. Marieta told us that it brings bad luck if you speak while your hand is up.
After the hard work we had some sandwiches and then we got ready for a tour in the city.
Under the pouring rain we went around the city of León carrying our umbrellas. We had the principal, Maximio Barthe, as our guide to many historical sights.
We saw e.g. the Roman and the Medieval Walls, a historically important market place, and the cathedral, known for its great stained glass windows. We also popped into the basilica of San Isidoro.
So, during this interesting tour we got to know as well those parts of León which date from the Roman Empire as those from the Middle Ages. We got back to school at two o’clock and then some of us went home while others headed for a shopping mall (where the others went later, too).

I went home for a family lunch and siesta.

In the evening we went to a shopping mall. Among some familiar shops like H&M and Zara we visited many other Spanish shops. The sales made me buy quite a lot of clothes. At the cash desk I had a good opportunity to test my Spanish skills when the shop assistant asked for an id. Of course I didn’t understand first, but after a while I got it. That was a fun day and now I’m looking forward to tomorrow.

We also appeared in the local newspaper. In the sports section there was a picture of our group together with the basketball players we met yesterday.
Greetings from Marianne

Maanantai - ensimmäinen koulupäivä / Monday - first day at school

LISÄÄ KUVIA MAANANTAIN KOULUPÄIVÄSTÄ TÄSTÄ LINKISTÄ

Espanjassa koulu alkaa kello 8.35 ja päättyy 14.25. Välitunnit ovat vain viisi minuuttia pitkiä. Tunti alkaa, kun kellot soivat ja loppuu, kun kello soi taas. Tunnit kestävät 50 minuuttia. Koulun kello on kuin palohälytin ja se soi todella kovaa.

Aamulla odotimme aulassa tuntien alettua rehtoria, joka oli hieman myöhässä. Rehtorin saavuttua menimme kirjastoon, jossa tuoksui vanhat kirjat. Rehtori toivotti meidät tervetulleiksi, ja Sinikka ja Merja antoi rehtorille tuliaisia Suomesta. Kirjastossa oli tosi kylmä, ja istuimme siellä takit päällä. Opettajat Marieta ja Monica sanoivat, että luokkahuoneet ovat aamuisin kylmiä, ja oppilaat ovat takit päällä, mutta iltapäivällä on muutama tunti lämpimämpää.

Kun rehtori oli toivottanut meidät tervetulleiksi, lähdimme kiertämään koulua. Ensimmäiseksi menimme koulun omaan teatteriin, jossa oli kauniita lasimaalauksia ja mosaiikki Gaudin kunniaksi.

Saimme kaikki kokea miltä tuntuu tulla lavalle esiripun takaa.

Menimme pihan kautta liikuntasaliin ja saimme kuulla, että Leónilla on oma taistelulaji, joka muistuttaa painia.

Pohjakerroksessa on omat laboratoriot kemialle, fysiikalle ja biologialle. Aineet eivät ole lukkojen takana, vaan esillä pöydällä, laatikoissa tai kaapissa.

Pohjakerroksessa on myös tietokoneluokka, jota Comenius-ryhmä käyttää yhteydyn pitoon muiden koulujen kanssa, kuten meidän! Tietokoneet olivat erityisesti suunniteltu kouluihin. Ne olivat painavia, jotta oppilaat eivät pysty varastamaan niitä.

Ensimmäisessä kerroksessa oli kanslia, rehtorin, opettajien, sihteerien ja apurehtorien huoneet. Ensimmäisessä kerroksessa oli myös luokkia "vammaisille". Heillä on omat avustajat, fysioterapia erityisluokka sekä omat luokkahuoneet. Koulussa on myös hissi heitä varten.

Emme ehtineet toiseen ja kolmanteen kerrokseen, koska meillä oli Comenius-tapaaminen. Joimme teetä tai kahvia sekä söimme "leivosta" ja juttelimme espanjalaisten kanssa. Ruokatunti alkaa klo 11.15 ja kestää puoli tuntia. Oppilaat hakevat kanttiinista leipää ja menevät ulos syömään, koska oppilaita on n. 1000, ja kanttiinissa on pöytiä kolme, joten kaikki eivät mitenkään mahtuisi sinne samaan aikaan. Suurin osa tuo evästä kotoa.

Ruokatunnin jälkeen menimme teatteriin, jonne tuli Leónin koripallojoukkueen pelaajia kertomaan koripallosta. He puhuivat vain espanjaa, ja Marietan englannin tunnin oppilaat toimivat meidän tulkkeinamme.

Espanjalaiset tulivat innolla puhumaan meidän kanssamme. Ja pihalla ollessamme oppilaita kerääntyi ikkunoihin katsomaan meitä, kuin me olisimme suuri nähtävyys. Viimeisellä tunnilla menimme Marietan englannin tunnille ja tutustuimme espanjalaisiin ja heidän kulttuuriinsa, ja he tutustuivat meihin ja suomalaiseen kulttuuriin.

Koulusta mentiin kotiin ja syötiin perheen kanssa yhdessä ateria, johon kuului alkunaposteltavat, alkuruoka, pääruoka sekä jälkiruoka. Ruuan jälkeen espanjalaiset pitävät siestän, eli menevät ruokalevolle ennen kuin palaavat töihin tai kouluun. Palasimme kouluun viideksi ja kokoonnuimme Comenius-ryhmän kanssa. Puhuimme stereotypioista ja ennakkoluuloista, ja opettaja Jose Luis opetti miten välttää konflikteja. Tärkeimpiä asioita on, että pitää tuntea itsensä ja vasta sitten voi ymmärtää toista.

Tunnin jälkeen otimme pihalla yhteiskuvia, ja sitten osa meistä lähti porukalla shoppailemaan ja kiertelemään eri putiikeissa. Espanjassa kaikki on halvempaa kuin Suomessa. Shoppailun jälkeen osa lähti kotiin syömään, ja osa söi kaupungilla.

Terveisin Jonna

Monday – first day at school

In Spain the school day starts at 8.35 and ends at 14.25. There are only 5-minute breaks between the lessons. The lessons are 50 minutes long. The school bell sounds like a fire alarm with its very loud ringing.

In the morning we went first to the school library where the principal wished us welcome, and our teachers Sinikka and Merja gave him a little souvenir from Kaarina. It was quite cold in the library and we had to wear our jackets. The teachers, Marieta and Mónica, told us that the classrooms are very cold in the morning but that they get warmer during the day.

Next we went for a little tour round the school. We started at the school’s own theatre where we could see some beautiful stained glass windows and a mosaic made in honour of Gaudi.
We also experienced what it feels like to enter the stage from behind the curtain.
Then we crossed the courtyard for the gym and learnt that León has its own martial art which is a bit like wrestling.
In the basement we found the laboratories for chemistry, physics and biology.

There was also the computer room, which the Spanish Comenius group uses for their contacts with other schools like us! The computers were specially designed for schools: they were heavy so that nobody could steal them.
On the first floor there was the school office as well as the rooms of the principal, teachers, secretaries and assistant principals. There were also the classrooms for the disabled pupils. They have their own assistants, physiotherapists and a lift.

We didn’t have time for the second and third floors as we had a Comenius meeting. We had some tea, coffee and pastry together with our Spanish friends. The lunch break starts at 11.15 and takes half an hour. Pupils can buy their sandwiches at the school cafeteria and go out to eat as there are 1,000 pupils and only three tables at the cafeteria. Most of the pupils bring their own sandwiches from home, though.
After the lunch break we went to the school theatre, where we met some basketball players from León team. They spoke only Spanish, so Marieta’s English class acted as our interpreters.
The Spanish students were eager to talk to us. And while we were in the courtyard there were many pupils watching us from the windows as if we were some celebrities. The last lesson took place in Marieta’s English class and there we exchanged some facts about Finnish and Spanish culture.
Then I went home and had a big lunch with starters, the first course, the main course and a dessert. After lunch the Spaniards usually have siesta which means that they rest for a bit before getting back to work or school. We went back to school at five and had a meeting with the Spanish Comenius group. We talked about stereotypes and prejudices, and a teacher, Jose Luis, taught us some ways how to avoid conflicts. One of the most important things is to know yourself; after that you can understand the others.

After the lesson we had some group pictures taken and then some went shopping. It seems that everything is cheaper in Spain than in Finland.

Greetings from Jonna

Sunnuntai - Fiesta "San Froilan" / Sunday - Fiesta "San Froilan"

Pitkän matkustuspäivän jälkeen saatiin nukkua pitkään. Tai ainakin minä sain :) Heti ensimmäiseksi aamulla oli pieniä kommunikointivaikeuksia, kun kotona ei ollut muita kuin perheen äiti, joka ei puhu englantia oikeastaan yhtään. Mutta hyvin kuitenkin selvittiin aamupalasta yms. Aamupalaksi sain melonia ja muita hedelmiä, jogurttia ja jotain keksejä. Lisäksi host-äiti puristi minulle appelsiineista tuoretta mehua, joka oli han älyttömän hyvää! Toivottavasti saan sitä myös huomenna.

Iltapäivällä mentiin katsomaan osataanko täällä Espanjassa pelata jalkopalloa. Oli ihana päästä ulos, koska aurinko paistoi ja oli tosi lämmin. T-paidalla pärjäsi hyvin. Pelin jälkeen tultiin kotiin syömään. Ruoaksi oli tosi hyvännäköistä paellaa, mutta kun sitä sitten maistoin, niin tuli vähän ikävä äidin ruokia :) Tämä paella sisälsi paljo simpukoita, oliiveja, mustekalan lonkeroita ja varmaan mustekalaa vielä lisää, jota luulin kyl ensin kanaksi. Söin silti reippaasti, vaikkei niin hyvälle maistunutkaan.

Illalla tapasimme koko ryhmän kaupungilla. Siellä oli samantapaiset markkinat kuin Turun keskiajan markkinat. Katujen varret oli täynnä pieniä kojuja, joissa myytiin kaikenlaista, varsinkin ihania korvakoruja! Ihmisiä oli ihan älyttömästi, ja liikkuminen siellä oli aika hidasta ja vaikeaa. Kuninkaan kruunajaisia näyteltiin keskellä kaupunkia valtavan katedraalin edessä. Ei kauheesti nähty mitään, koska koko kaupunki oli varmaan seuraamassa sitä, ihmisiä oli niin paljon.

Kaupunki on kyllä tosi kiva. Paljon ihania pieniä katuja, joissa on pikkukauppoja. Toivottavasti päästään pian shoppailemaan! :) Ilma on lämmin pitkälle iltaan (17 astetta), joten oli kiva kierrellä ympäri kaupunkia. Jossain vaiheessa väsymys alkoi vähän tulla. Nukkumaan päästiin vasta 11 jälkeen. Mukava päivä oli, ja kaupunkin vaikuttaa hienolta! :)

Terveisin Sara

Sunday - Fiesta "San Froilan"

After the long journey from Finland we had a chance to sleep a bit longer. Or at least I did :) In the morning I had some communication problems with my host mother who speaks hardly any English. But after all, it went fine. I had some melon and other fruit, yoghurt and biscuits for breakfast. The host mother also gave me some freshly pressed orange juice which was so good! I hope I’ll have it tomorrow, too.
In the afternoon we went to see how the Spaniards play football. It was great to be out because the sun was shining and it was really warm. I only needed a T-shirt. After the game we came home for lunch. We had paella which looked very nice. There were mussels, olives and squids, which are not my favourites, but I bravely tried everything.

In the evening the whole group was together in town. They had the medieval market there and it reminded me of our own medieval market in Turku. The streets were full of stalls where you could buy all kinds of things, especially wonderful earrings! It was quite difficult to move around as the place was packed with people. In front of the cathedral there was also a play about the crowning of a king. We didn’t see a lot because there were so many people there - the whole town, I think!

León is a really nice town. It’s full of small streets with tiny shops. I hope I’ll soon have a chance to go shopping! :) Generally, the days are warm, even the early evenings, (+17 C). So it was nice to go around the town. At some point I got a little tired. We went to bed a little after 11. What a nice day and what a fine town! :)
Greetings from Sara

HUOM! LISÄÄ KUVIA MENOMATKALTA JA SUNNUNTAIN KESKIAIKAISILTA MARKKINOILTA LÖYTYY tästä linkistä

Menomatka / Saturday - Journey from Turku to León

Lähdimme Turun lentokentältä hieman ennen yhtä kohti Kööpenhaminaa. Mukana 14 oppilasta ja kaksi opettajaa matkalla Espanjaan, Leóniin! 5 kuukautta tätä on odotettu.
Itselleni lentokoneella matkustaminen oli eka kerta, joten jännitin lähtöä hieman. Nousu sujui hyvin ja oli hienoa lennon aikana nähdä miltä alhaalla näyttää. Lennon aikana saimme juotavaa
ja täytetyt leivät.

Lämmin auringonpaiste vastaanotti meidät Kööpenhaminassa. Lentokentällä oli noin tunnin verran aikaa syödä ja tehdä ostoksia. Osa porukasta ostikin jo mm. korvikset tai pipon. Kööpenhäminan lentokenttä oli paaaljon isompi kuin Turku - siellä oli mm. Gantin ja Pradan liikkeet. Portille käveltäessä oli hauskat "rullalattiat", jotka osa porukasta päätti käyttää hyväksi ja antaa lattian viedä itseään eteenpäin.

Spanairin lentokone oli huomattavasti suurempi kuin SAS:n. Osa tosin väitti senkin olevan pieni! Lentomme lähti kohti Madridia n. klo 15.30. Lennon aikana sai ostaa syötävää, juotavaa sekä myös mm. hajuvesiä.

Lento laskeutui Madridiin n. 18.40. Tämän jälkeen jännityksellä odottamaan saapuuko matkalaukut Espanjaan samaan aikaan kuin me itse. Tunnistin laukkuni jo, kun sitä otettiin lentokoneesta pois - kiitos mummin ja vaarin vaaleasta matkalaukusta ja tarroista! Kaiken kaikkiaan lennot sujuivat erittäin hyvin. Suomeen tiedoksi, Madridissa on lämmin, illalla hieman 7 jälkeen pärjäsi hyvin lyhythihaisella!
Bussikuski oli meitä vastassa kentällä, joten pääsimme heti lähtemään kohti Leónia. Liikenne oli kovin ruuhkaista ja yhteensä 8-kaistainen tie! Voitte siis kuvitella...

Maisema täällä on kovin vuoristoista, näimme myös aivan mahtavan auringonlaskun - tulette ehkä näkemään kuvia siitä (yllä kalpea versio todellisesta).

Pysähdyimme klo 21.00 aikaan huoltoasemalle syömään - jossa tosin kaikki ostivat lähinnä jotain suolaista tai makeaa, tai kolmioleivän, josta tosin osa taisi mennä kissalle...

Matka jatkui taas n. 21.20 kohti Leónia. Ainakin osa porukasta nukkui matkan aikana. Saavuimme Leóniin n. 23.30 ja n. 10 minuutin ajomatkan jälkeen näimme taas kadunkulmalla samat vanhat tutut! Oli aivan mahtavaa nähdä heidät taas viiden kuukauden jälkeen! Jokainen siitä sitten aika pian alkoi lähteä hostien (isäntäperheiden) mukaan.

Minun host ei ollut Suomessa, joten en tunne häntä vielä. He ottivat minut avosylin vastaan. Perheessä on isä, äiti, 17-vuotias poika Sergio ja kissa.

Kiertelimme aluksi autolla ympäri Leónia, jonka jälkeen lähdimme kävelemään, ja he näyttivät minulle paikkoja. Päädyimme juomaan teetä erääseen kuppilaan, joka oli pieni ja täynnä ihmisiä ja puheensorinaa. Tee oli erilaista kuin Suomessa, paksumpaa ja maistui jotenkin mynthon-kurkkupastillilta, mutta erittäin hyvää oli, suosittelen! Maistoimme myös muutaman pikkukeksin, yksi maistui kanelilta, kahdessa oli jotain kuivattua hedelmää ja neljännessä suklaata.

Täytyykin mainita, että n. yhden aikaan yöllä täällä Leónissa oli vain 4 astetta "lämmintä". Ilhimisä oli kaduilla paljon - onhan lauantai. Kadut ovat kapeita, ja varsinkin ajoteillä saa varoa muita, sillä espanjalaiset ajavata keskustassakin lujaa!

Pienen ajomatkan jälkeen saavuimme kotiin. Perheen äiti, Amalia, sanoi ennen sisälle kerrostalohuoneistoon astumista asunnon olevan pieni. Öh, no, jos viisi huonetta ja keittiö ja kaksi vessaa lasketaan pieneksi, niin Suomessa asuisin hyvin, hyvin pienessä asunnossa! Asunto esiteltiin heti, kuten varmasti myös muillekin. Itse sain oman viihtyisän huonee, jossa on leveä sänky, jonkin sortin pöytätaso, yöpöytä (josta 2 laatikkoa oli minun käyttöön), tuoli ja paljon kaappeja, josta yksi kaappi on minun! Niin, ja onhan täällä kokovartalopeilikin. Matkalaukkukin on jo tyhjennetty.

Täytyy myöntää, että tämän perheen suihku on mielestäni erikoinen. Se on jonkin sortin koppero, jossa painetaan nappuloita millaisen suihkun haluaa! Enpä ole ennen tuommoista nähnyt.

Perheen äiti puhui selkeästi englantia, ja ymmärrän mitä hän sanoo. Sergio puhui hieman epäselvästi, mutta jo illan aikana aloin saada hyvin selvää hänen aksentistaan. Perheen isä ei puhu kuin muutaman sanan englantia. He ovat puhuneet minulla myös espanjaa, ja mikä huvittavinta, jostakin kumman syystä ymmärsin mitä he puhuivat! Ai niin, aloin automaattisesti vaatteita laskiessa laskea niitä englanniksi! Nopeasti se kieli näköjään jää päähän.

Olen kaikin puolin tyytyväinen perheeseen, jossa elän seuraavat kaksi viikkoa, vaikuttavat kovin mukavilta. Kello on jo 03.15, joten buenas (?) noches sinne koti-Suomeen! Muistakaahan lukea blogiamme. Adios!

Terveisin Susanna

Saturday – Journey from Turku to León

We left Turku airport at 1 pm for Copenhagen. 14 students and two teachers on their way to León, Spain! We’d been waiting for this trip for 5 months!It was my first trip by plane, which made me a bit nervous. The take off went fine and it was great to look out the plane window. We had a little snack during the flight. A warm sunshine welcomed us in Copenhagen. We had about one hour to have some lunch and shop at the airport. Some of us bought earrings. Copenhagen airport was a loooot bigger than Turku airport – with e.g. Gant and Prada shops. Some passageways to the gates are equipped with moving walkways, where you just stand and let the belt take you on.

The Spanair plane was a lot bigger than the SAS one. However, some claimed it to be small! We left for Madrid at 15.30. During the flight you could buy some refreshments, snacks and even perfume.
We landed in Madrid at 18.40. After that it was exciting to see whether our luggage would arrive too. I already recognized my luggage when the plane was unloaded – thanks to granny and grandpa’s white suitcase with its stickers! All in all, the flights went very well. For your information, it’s warm in Madrid, after 7 pm you could well wear a t-shirt!The bus driver was waiting for us at the airport and thus we were ready to start our trip to León right away. The traffic was heavy on the 8-lane motorway, you can imagine... There were mountains in the horizon and we saw an amazing sunset, of which you’ll probably see some pictures (above a bleak version of reality).
We stopped at a service station at 9 pm to have a snack – part of which became a cat’s meal...
In twenty minutes we continued our trip towards León. At least some of us had a little nap during the trip. We arrived in León at about half past eleven and in 10 minutes we saw our old friends at a street corner! It was just amazing to see them again after five months! Soon everybody set off with their host families.
My host didn’t visit Finland in spring, so I didn’t know him yet. The family gave me a hearty welcome. In the family there is mom, dad, a 17-year-old son Sergio and a cat.
First we drove around León and then went walking; the family showed me some sights. Finally we ended up having tea in a small cafe full of people. The tea was different than in Finland, stronger, and it tasted like some mints, but anyway, it was very good! We also had some cinnamon, fruit and chocolate cookies.
By the way, at 1 o’clock at night it was only +4C in León. There were a lot of people in the streets on that Saturday night. The streets are narrow and you have to beware because Spaniards drive very fast even in the city centre!
After a short drive we arrived at home. The mother of the family, Amalia, said before entering the flat that it would be small. Well, if five rooms plus kitchen and two bathrooms is considered small I live in a TINY flat in Finland! I got a cosy room for myself. Now I have already emptied my suitcase. The shower here is a bit tricky with all kinds of knobs and buttons.

The mother of the family speaks fluent English, but every now and then they spoke Spanish to me – and funnily enough I seemed to understand! I’m very happy with my family. Now it’s 3.15 am, so buenas (?) noches to you in Finland! Don’t forget to read our blog. Adios!
Love, Susanna